Häidemme kukat

Pari viikkoa on vierähtänyt kuin siivillä. Nyt istutaan kotona kynttilänvalossa ja katsotaan vierivieressä telkkaria ja ulkona sataa. Vaikka en muuten pidäkään syksystä, on ihanaa saada nauttia pimeistä illoista. Vielä odotan, että sade lakkaa ja saa nauttia vähän kirpeämmistä päivistä ja väriloistosta.

Väriloistosta tulee hyvä aasinsilta häidemme kukka-asioihin. Oikeastaan meidän häiden kukat eivät olleet edes supervärikkäitä vaan enemmänkin hieman pastellisia ja hempeitä sävyjä sisältäviä. Kaikki kukat tulivat juhlapaikaltamme Wanhasta Bäckbystä. Annoimme Selenalle muutaman mallikuvan ja hän toteutti kukat niiden mukaisesti. Tilauksemme piti sisällään morsiuskimpun, 5 viehettä, 2 rannekukkaa sekä pöytäkukat. Hintaa kukille tuli himpunverran yli 400€.

Tykkäsin kimpustani ihan mielettömän paljon. Se oli todella kaunis ja sisälsi juuri niitä kukkia ja värejä joita olin pyytänytkin. Tykkäsin kyllä muistakin kukista, mutta kimppu jäi jostain syystä kaikista parhaiten mieleen. Vieheet oli tilattu O:lle, bestmanille sekä meidän iseille ja O:n isäpuolelle. Rannekukat taas olivat kaasoilla.

Pöytäkukkina oli rykelmä erilaisissa purkeissa ja pulloissa olevia kukkasia. Kukista tunnistin ainakin Neilikan, Pionin, Ruusut sekä Eucalyptuksen. Kimpussani oli myös jotain muuta kukkaa, mutta en tarkalleen tiedä mitä se on.

Kaikenkaikkiaan olin erittäin tyytyväinen kukkiin Ne ovat näyttäneet kuvissa ihanille ja sopivat mainiosti alkukesän hempeisiin tunnelmiin.

(Ethän kopioi kuvia)

Häätanssin pyörteissä

Aloitimme maaliskuussa häätanssin harjoitukset Tanssikoulu Elina Keskitalossa. Edellisenä iltana ennen ensimmäistä tanssituntia kuuntelimme pienen hermoromahduksen partaalla erilaisia valsseja ja muita mahdollisia kappaleita, joka voisi sopia häätanssiksemme. Pitkän pohdinnan jälkeen meikä taipui ja O:n ykkösvalinta Topi Sorsakosken versio kappaleesta Olet kaikki valikoitui häätanssiksemme.

Häätanssia harjoiteltiin yhteensä kolmen yksityistunnin verran. Kerrottakoot, että emme olleet tanssineet aiemmin kuin joitain hitaita nojailukappaleita yhdessä, joten liikkeelle lähdettiin ihan nollasta. Ensimmäisen tunnin jälkeen meillä oli varma olo, mutta samalla tiesimme että seuraavaan tuntiin on kuukausi aikaa. Toinen tunti meinasi mennä vähän penkin alle uusien askel kuvioiden opettelun takia, mutta kolmas ja viimeinen tunti meni mielettömän hyvin. Viimeisen tunnin jälkeen emme harjoitelleet tanssia kertaakaan ennen h-hetkeä.

 

Oikeastaan seuraava suuri jännitysaalto juhlassa tulikin, kun häätanssi alkoi lähentyä. Kävelimme Ossin kanssa estradille ja O antoi bändille merkin aloittaa soiton. Sitten lähti! Ennen kertosäkeistöä huomasin korkoni juuttuneen kiinni vannehameen vanteeseen. Yritin sanoa O:lle etten pysty pyörimään, mutta samalla hetkellä O ohjasi minut kohti pyörähdyksiä. Luojalle kiitos sain potkittua vanteen irti korosta ja en pannuttanut kesken tanssin. Vaikka meno oli ehkä hieman kankeata ja pari pikku virhettä tulikin, oli fiilis kuin voittajalla!

Bändinämme toiminut Millie Jean soitti häätanssimme jälkeen muutaman  valssin, jolloin myös juhlavieraat pääsivät korkkaamaan tanssilattian. Bändi soitti yhteensä 3 45 minuutin pituista settiä, joiden aikana kuultiin niin kotimaisia kuin ulkomaisia hittejä Michael Jacksonista, Adeleen ja Kaija Koohon. 

Kuuma ja upea kevätilta verotti hieman tanssahtelijoita tanssilattialta ulkotiloihin, mutta en usko bändin joutuneen soittamaan yhtään kappaletta tyhjälle salille. Jälkikäteen olemme kuulleet paljon kiitoksia ja kehuja bändistä. Täytyy todeta itsekin, että bändin valinta osui nappiin. Vaikka bändi yleensä tekee melkoisen loven budjettiin, on se jokaisen sentin arvoinen tunnelmanluojana ja juhlafiiliksen nostattajana. Eli jos joku vielä arpoo elävän musiikin hankkimista niin täältä iso peukku sille!

Hääasusteet

Omat asuste suunnitelmani muutuivat moneen kertaan suunnittelun aikana. Hääpukuun vaihdettiin ruusukultainen vyö, jonka jälkeen päädyin vaihtamaan kaikki koruni ruusukultaisiksi. Ostin Ateljé Tuhkimotarinasta Ninkan ruusukultaiset pisaranmalliset korvakorut. Metsästin pitkään niiihin sopivaa rannekorua, mutta lopulta ostin jonkin sinnepäivn olevan rihkaman ranteeseen. Kaulakorua en halunnut ollenkaan.

Korvakorujen ja rannekorun lisäksi olin ostanut itselleni häälaukuksi Michael Korsin lompakon. Lompakko oli väriltään ballet. Väri on metallinhohtoinen vaaleanpunainen, joka taittaa hieman champagnen sävyihin. Laukkuna toiminut lompakko oli juuri passelin kokoinen, sinne mahtui puuteri, huulipuna ja puhelin hyvin. Lisäksi lomapakossa on jo valmiina paikat korteille, joten erillista korttikoteloa ei mukaan tarvinnut.

Ehkä kuitenkin kaikista paras asuste hääpäivänä on hymy. Sitä ainakin minulla riitti ihan koko päiväksi <3

Vihkiminen

Vihkiminen oli ehdottomasti asia, jota jännitin häissämme eniten. Pelotti, että pystynkö itkulta puhumaan, saanko sanottua "Tahdon". Mitä, jos alkaa heikottaa ja pyörryn? Mitä, jos tuleekin hikka tai kompastun pukuun tai alan nauramaan väärässä kohtaa ja liian lujaa?

Silti kirkon aulassa iskän käsipuolessa seisoessani minulla oli todella turvallinen ja varma olo. Prinsessaruusunen pärähti soimaan Helsingin vanhan kirkon uruista ja me lähdimme lipumaan hitaasti, mutta varmasti kohti alttaria. Silmät täyttyi kyynelistä, mutta kasvoilla oli maailman onnellisimman naisen hymy. Käytävää kävellessä vilkuilin vieraitamme ja välillä O:ta, joka lähti tulemaan meitä vastaan käytävälle. Hän oli mielettömän komea. Noin puolessa välissä käytävää tapahtui ns. vaihto. Halasin isiä ja jatkoimme O:n kanssa matkaamme alttarille.

Alttarilla kaasoni tuli hakemaan kimppuni ja antoi minulle samalla nenäliinan. Kuiskasimme O:n kanssa muutamat kehut toisillemme, ennen kuin pappi alkoi pitämään puhettaan. Lähes koko vihkimisen ajan pidimme toisiamme kädestä kiinni välillä pieniä katseita ja hymyjä toisillemme luoden.

Ennen kysymyksiä pappi piti puheensa, O:n veli luki raamatusta otteen ensimmäisestä korinttilaiskirjeestä ja laulettiin virsi "kaiken hyvän antaja". Sitten tuli kysymysten vuoro. Saimme kuin saimmekin molemmat sanottua sen vihkimisen kannalta tärkeimmän sanan selkeästi ja kuuluvalla äänellä. Vihkisormus siunattiin ja pujotettiin sormeeni. Saimme kehotuksen suudella ja niin me teimmekin :)

Yksi vihkimisen parhaista ja kauneimmista hetkistä oli, kun kolme erittäin lahjakasta nuorta artistia esitti meille Stellan Häävalssi kappaleen. Solistin lisäksi mukana oli kitaristi ja viulisti. Erityisen tärkeän hetkestä minulle teki se, että tuo nuori mielettömän kauniisti laulanut solisti oli minulle tuttu työni kautta. Taisi olla ainut kerta, kun jouduin vihkimisen aikana pyyhkimään kyyneliä.

Musiikkiesityksen jälkeen pappi luki siunauksen avioliitolle. Yhdessä luimme myös Isä meidän rukouksen ennen kuin oli aika poistua kirkosta avioparina. Poistumis musiikiksi olimme pyytäneet kanttoria soittamaan Antti Tuiskun Hyökyaalto kappaleen. Kanttori oli löytänyt nuotit siihen ja opetteli sen meitä varten. Ja täytyy sanoa, että kyllä kannatti! Kappale soi upeasti uruissa ja onhan siinä erittäin kaunis sanoma. Kuuntelimme urkuja hetken aikaan ennen kuin lähdimme kävelemään kohti ulko-ovia.

Pujahdimme O:n kanssa hetkeksi morsiushuoneeseen, että vieraamme pääsevät vastaanottamaan meitä kirkon portaille. Aplodien ja onnen toivotusten saattelemana kävelimme kohti autoa. Minä en tuttuun tapaani osannut käyttäytyä vaan innostuin tuulettamaan. Hääautoon päästyämme O muisti unohtaneensa champagnen kotiin. Ei haitannut yhtään, koska autonkuljettajalla oli meille kylmää vettä, jota nautiskelimme matkalla kuvaukseen samaan aikaan, kun muut vieraat siirtyivät juhlapaikalle bussilla.

Tämänkin postauksen kuvista suurimman osan on ottanut Teija Härmäaho. Ethän kopio kuvia)

Juhlapaikan koristelut

Valitsimme juhlapaikaksemme Vantaalla sijaitsevan Wanhan Bäckbyn. Valintaan vaikutti paljon, sen valoisuus ja kauneus, mitään ei tarvinnut peittää. Lisäksi juhlapaikan "helppous" houkutti. Sieltä sai ruuat, kukat, henkilökunnan ja osan koristeistakin valmiiksi. Silti paikkaan sai viedä omat juomat.

Koska paikka oli itsessään hyvin kaunis, emme lähteneet koristelemaan sitä liikaa. Paikan omistajalta Selenalta tuli hääpalaverissa hyväksi havaittuja vinkkejä mm. menu-ohjelma lehtisiin liittyen. Häitä edeltävänä päivänä pakkasimme koristeet valmiiksi niin, että yhteen pöytään tulevat koristeet oli pakattuna yhteen paperikassiin. Tämä oli helpottanut koristelujoiden urakkaa häiden aamuna. Tokikin pieniä kämmejä oli sattunut, kun yhteen pussiin oli eksynyt väärät paikkakortit.

Juhlapaikalta vuokrasimme spottivalot, jotka heijastivat kauniin vaaleanpunaisen värin seinälle. Sieltä tuli myös kaikki kukat sekä komeat kynttiläkruunut buffapöytään. Itse veimme paikanpäälle pöytänumerot, paikkakortit, menu-ohjelmalehtiset, vieraslahjat, karkkibuffan, pari taulua somistukseen, istumapaikkajärjestystaulun sekä kynttilät kippoineen.

Koristeissa yritimme noudattaa melko samanlaista linjaa. Pöytänumerot oli glitteröity kuparin/ruusukullan sävyisiksi, lisäksi paperituotteissa meni samaasävyä oleva glitter-tarranauha. Tulosteissa oli käytetty mahdollisimman pitkälle samoja fontteja ja niiden ulkoasu oli melko yksinkertainen. Kaikki tulosteet tein Canva -ohjelmalla.

Kukkien sävyinä oli koralli, vaaleanpunainen ja valkoinen. Seassa oli hieman eucalyptysta antamassa vihreää. Pöydistä löytyi ainakin ruusuja, neilikoita, pionia. Kukka -asetelmat oli rakennettu kauniista vaikkakin niissä oli käytetty minua karmivia lasipurkkeja. Selena oli kuitenkin kuunnellut huoleni liityen niihin ja lasipurkit oli saatu naamioitua hyvin koristeluihin sopiviksi.

Kynttiläkippoina meillä oli pieniä lasisia hurrikaaneja, jotka oli ostettu Hong Kongista edellisenä syksynä. Hurrikaanien pohjalle laitettiin hieman hienoa sokeria, jotta kynttilät pysyvät paremmin pystyssä. Kynttilät on ostettu tokmannilta ja ne olivat pieniä valkoisia pöytäkynttilöitä.

Vieraslahjoina meillä toimineet Macaronsit tilasin Lohjalaisesta Pink Lemon leipomosta. Makuina oli passion ja mansikka. Ne oli myös sävytetty hieman eriväriksiksi vaaleanpunaisiksi. Macaronsit pakattiin läpinäkyviin rasioihin. Rasioiden pohjalle laitettiin hieman "tissue paperia", ympärille vedettiin pala valkoista pitsiä sekä musta satiininauha, joka kiinnitettiin ympyränmuotoisella "timanttisoljella".

Millaisia teemoja tai suunnitelmia teillä on tai on ollut koristelujen suhteen?

Hääpäivän aamu - "Oho kukat unohtu"

Aiemmin pääsitte lukemaan hääpäivän aamusta morsiammen näkökulmasta. Mites se sulhanen sitten vietti aamunsa?

Aamu alkoi heräämisellä ennen kellonsoittoa kotona. Ensimmäisenä tehtävänä oli koiran ulkoilutus niinkuin muinakin aamuina. Bestman ja veli saapuivat noin puoli yhdeksän maissa. Siihen mennessä autoon oli pakattu jo lähes kaikki juhlapaikalle lähtevät juomat. Pojat auttoivat loppujen kamojen rahtaamisessa, jonka jälkeen siirryttiin juhlapaikalle. Juuli oli muistanut edellisenä iltana, että olimme unohtaneet ostaa alkoholittomat alkumaljat kokonaan. Kävimme siis ostamassa ne aamun aikana.

Juhlapaikallamme Wanhassa Bäckbyssä meitä oli vastassa kasa koristeluapulaisia. Juhlapaikka näytti todella hyvältä jo sinne saavuttuamme. Pöydät oli laitettu sovitusti paikoilleen ja niihin oli katettu lasit, aterimet, servietit yms. Meidän hommanamme oli siis asetella kynttilät, paikkakortit, pöytänumerot, vieraslahjat yms. paikoilleen. Lisäksi roudasimme juomat kylmiöihin ja rakennettiin paikka vieraskirjalle. Aamun aikana tehtiin vain yksi puhelu kaasolle koskien karkkibuffaa. Lopulta senkin hoiti juhlapaikka paikoilleen sovitusti.

Juhlapaikalla aikaa meni yhteensä reilu tunti. Sen jälkeen tultiin poikien kanssa meille MC Donaldsin kautta. Aterioinnin jälkeen veli lähti kotiinsa valmistautumaan ja me bestmanin kanssa käytimme Teuvon ulkona ja aloimme valmistautua vihkimiseen. Valmistelujen lomassa oli pakko nautiskella yksi olut jännitystä lievittämään. Puku päälle, taksi pihaan ja hyvissä ajoin kohti kirkkoa. 

Olimme päässeet jo hyvän matkan eteenpäin, kun bestman huomasi kukkien unohtuneen meille. Onneksi olemmi varanneet hyvin aikaa, että ehdimme hakemaan kukat ja olimme silti ajoissa kirkolla. En olisi halunnut olla vastaanottamassa sitä hetkeä, kun Juuli ja kaasot kuulee kukkien unohtuneen. Olis saattanut läski tammua.

Lopulta saavuimme kirkolle kukat mukanamme. Tervehdimme muutamat jo kirkolla olleet vieraat ja kiikutimme kukat morsiushuoneeseen. Sitten siirryimme sakastiin odottamaan vihkimisen alkamista. Reilu 5 minuuttia ennen vihkimisen alkamista siirryimme alttarille. Yllätyin ettei jännnittänyt ollenkaan kaikkien vieraidemme edessä seisoskellessa. Viimein saapumismarssi pärähti soimaan ja näin kauniin morsiammeni kävelevän kohti alttaria.

Hääpäivän aamu - Juuli, Keep calm!

Nyt alkaa vihdoin postaukset häistämme. Vähän menee perhosia vatsassa, kun ajatteleekin aikaa muutaman viikon taakse. Aika on mennyt hurjan nopeasti ja olen onnellisempi, kuin koskaan. Suuren osan postauksen kuvista on ottanut Teija Härmäaho, upea nainen Moodphoton takana. Ethän kopio kuvia!

Hääpäivän aamu alkoi jännittävissä tunnelmissa. Olin saanut nukuttua yllättävän hyvin ennakkoajatuksista poiketen. Heräsin kuitenkin ennen kellonsoittoa ja lähdin suihkuun. Suihkussa jännitys alkoi pikkuhiljaa nousta ja luulin hetkittäin, etten saa henkeä tai pyörryn. Tulinkin suihkusta ulos itkukurkussa ja mumisin "nyt minua jännittää". Kaasot onneksi pysyivät rauhallisina ja kehottivat minuakin hengittelemään ja kuivaamaan hiukset, että päästään aamupalalle.

Luojalle kiitos valitsimme olla tyttöjen kanssa hotellissa edellisen yön. En olisi varmasti pysynyt yhtään niin rentona, jos olisin ollut yhtään lähempänä juhlapaikan koristeluasioita tai, jos olisi pitänyt alkaa aamupalaa itse taikomaan tai nähdä hirveästi ylimääräisiä naamoja.

Aamupalalla jännitys vähän lakkasi. Söimme sitä yhdessä isin, isin vaimon ja mun mummin kanssa. Juttujen taso oli yllärinä taas melko alhaista, joten en päässyt naurulta panikoimaan vieläkään.  Noin klo 9:00 kampaaja-meikkaaja Ama saapui hotellille ja alkoi vääntämään mulle kampausta ja meikkiä. Samaan aikaan toinen kaasoista oli kammattavana siskoni hellässä huomassa toisessa huoneessa. Myös ihanaakin ihanampi kuvaajamme Teija Moodphoton takaa saapui kuvaamaan valmistelujamme.

Ama taikoi minulle kauniin ja kestävän niskanutturan. Meikkistä löytyi vaaleanpunaisen ja luumun sävyjä niin silmistä kuin huulistakin. Täytyykin muuten antaa isot kehut NYX -merkin mattaiselle "huulilakalle" (noin 9€), joka kesti mielettömän hyvin huulissa vain muutamalla lisäyksellä koko päivän ajan. Minun jälkeeni Aman tuoliin istuutui toinen kaasoni, jolle luotiin hiuksiin rennohko nuttura ja erittäin kaunis meikki.

Toisen kaason meikkautuessa minulle alettiin pikkuhiljaa pukea hääpukua päälle. Harjoitus oli tehnyt taas mestarin ja kaaso A nyöritti puvun nopeasti ja kerralla kuntoon. Korvikset korviin, rannekoru käteen, pikkulaukun pakkaus ja kengät jalkaan. Se olisi menoa sitten!

Siirryimme ulos odottelemaan hääauton saapumista hyvissä ajoin, että ehdimme ottaa muutaman yhteiskuvan kaasojen kanssa kaupunkimiljöössä. Ohikulkevat ihmiset onnittelivat, kehuivat kauniiksi ja kehottivat nauttimaan päivästä. Voi vitsit miten hyvä olo siitä tulikaan. Joku täysin tuntematon halusi sanoa juuri minulle noin kauniita sanoja, Kiitos <3

Hääautonamme toimi Busmo Oy:n Mercedes Benz S Lang. Palvelu heilläkin oli ensiluokkaista ja auto upea! Autoon hypättyämme lähdimme ajamaan kohti kirkkoa. Odottelimme hetken autossa toisen kadun varressa, että sulho on varmasti ehtinyt mennä sakastiin. Varmistussoiton saatuamme ajoimme kirkolle, jossa näimme kasan vieraita pihalla. Kaasot lähtivät katsomaan, että kaikki on kunnossa ja minä vilkuttelin autosta vieraille kuin mikäkin kuninkaallinen. Siskoni jakoi kirkon ovella nenäliinoja ja vihkimisessä laulettavan virren sanoja.

Kohta kävi käsky lähteä morsiushuoneeseen odottamaan, vihkimisen aloittamista. Morsiushuoneessa ehdimme olla noin 10 minuttia ennen vihkimisen aloittamista. Isi kysyi jossain vaiheessa minulta ja kaasoilta, että "Oletteko te koskaan hiljaa?". Annoimme hymyissä suin kielteisen vastauksen. Kaasot lähtivät kävelemään alttarille ja me jäimme isin kanssa kirkon aulaan odottamaan ovien aukeamista ja marssin alkua. Olo oli jännittynyt, mutta todella turvallinen.

Sulhasen aamu meni hieman erilaisissa tunnelmissa. Siitä lisää seuraavassa postauksessa :)

Rouva täällä moi!

Meidän päivä lauantaina oli täydellinen! Pitää vähän laskeutua täältä hattarapilvistä ennen kuin voi alkaa kertomaan meidän häiden valmisteluista ja itse päivästä. Nyt kuitenkin nautimme tästä fiiliksestä ja toistemme seurasta<3

Se olis menoa nyt...

Jännitys kutittaa vatsan pohjassa, käsiä vapisuttaa, kyyneleet kirpoaa silmiin ja hymy on korvissa! Tänään on meidän päivä<3 Parin tunnin päästä seisotaan alttarilla ja sanotaan toisillemme "Tahdon". Ihannaaaa<3

Huomenlahjoja tuoreelle aviomiehelle

Pari postausta sitten annoin omasta näkökulmastani vinkkejä huomenlahjaan tuoreelle vaimolle. Itselleni huomenlahjan keksiminen tulevalle aviomiehelle tuntui todella vaikealta. Sain O:n antamaan vinkkejä huomenlahjoista tuoreelle sulhaselle. Alla kollaaseja muutamaan eri hintaryhmään. Toivottavasti siitä on hyötyä jollekin asian kanssa painivalle:)

1. Gant Merinovilla neule 119€
2. Polo Ralph Lauren kylpytakki 129€
3. Kärcher K2 Compact Car painepesuri 99€
4. Tiger of Sweden lompakko 84,95€

1. Ray-Ban Justin aurinkolasit 159€
2. PlayStation4 konsoli ja kaksi ohjainta 424€
3. Weber One-Touch premium hiiligrilli 249€
4. Ted Baker Snowdor tietokonelaukku 189,95€

1. Genelec G One aktiivikaiutinsarja 759,9€
2. Worx Landroid robottiruohonleikkuri 899€
3. Tag Heuer Aquaracer rannekello 1969€
4. Canada Goose Langford parkatakki 775€

1. Breitling rannekello 6369€
2. Jacuzzi 6990€
3. Porche Cayman (käytetty) 46900€
4. Flipper vene 45000€


Semmosia vinkkejä tuli meitin mieheltä. Itse voisin vinkata vielä yhden lahjaidean, nimittäin huomenlahja eli boduoir kuvat. Kuvissa esiintyy siis puoliso yleensä vähän eroottissävytteisesti. Nämä ovat tänä päivänä erittäin suosittuja huomenlahjoja tuoreelle aviopuolisolle.

Ehkä lähiaikoina sitten postausta saaduista lahjoista :)

ps. kolome yötä enää.. jaaaaiksss!