Polttareiden toinen päivä

Yritän tiivistää polttarini toisen päivän tähän postaukseen, joten tämä voi olla mittaa maraton.

Aamu alkoi heräilyllä kahdeksan aikoihin. Aamukahvin ja pienen ehostautumisen jälkeen pakkaunuimme autoihin ja lähdimme ajamaan minulle vielä tuntematonta määränpäätä. Saavuimme Peroba Cafélle, jossa söimme brunssia. Paikka oli niin kaunis ja ruoka hyvää, että se sai minussa aikaan pienen herkistymisen.

Rauhassa nautitun ruuan jälkeen lähdimme kävellen kohti Leppävaaraa, jossa hyppäsimme junaan ja kohti Helsinkiä. Helsingissä sain tehtäväkseni kerätä vinkkejä onnistuneeseen avioliittoon. Tuo oli yllättävän vaikeaa. Monet eivät niitä osanneet sanoa tai kello oli vielä liian vähän moiselle ajatustyölle. Parit vinkit kerättyäni lähdimme kävelemään kohti meidän vihkikirkkoamme, jonka pihalla nautiskeltiin lasi skumppaa ja fiilisteltiin kohti koittavaa hääpäivää.

Kirkolta kävely jatkui vielä pidemmälle punavuoren sydämmeen. Menimme nääs HiMo Clubille, jossa meillä oli ohjattu tanssitunti "Jamming in the club". Tunnin aikana hiki virtasi ja vähän hymyilyttikin. Tanssin jälkeen otettiin muutama ryhmäkuva ja suurinosa polttariporukasta häipyi toisaalle ja minä jäin kaasojen kanssa peseytymään ja meikkautumaan Himo Clubin tiloihin.

Kun enimmät meikit oli laitettu ja hiukset kuivattu, siirryimme ulos odottamaan kyytiä. Jälleen poksui skumpat, joita nautittiin hetki ulkona ja loput autossa matkalla seuraavaan paikkaan. Minut kyyditettiin Kannelmäkeen JaanaX liikkeeseen, jossa Jaana loi minulle upean kampauksen. Tämäkin oli ihan nappi ohjelmavalinta, koska minä olen yleensä se, joka laittaa muiden hiuksia. Nyt sain vain nauttia.

Kampauksen jälkeen siirryimme takaisin päämajaamme, jossa ystävät odottivat upean näköisinä. Myös pientä syötävää oli tarjolla, että kuplat ei nouse liian korkealle päässä. Meillä oli taas ihanasti aikaa keskustella ja nauttia toistemme seurasta naurun ympäröimänä.

Illan pimetessä siirryimme ulos tien varteen odottelemaan taksia. Taksissa laulu raikasi ja tunnelma oli katossa. Kurvasimme Helsingin keskustaan ja Cantina West ravintolalle, jossa nautimme dinneriä.

Hyvän ruuan ja juoman jälkeen lähdimme kävelemään kohti rautatieasemaa. Päädyimme kuitenkin kansallisteatterin lavaklubille. Aloin jännittämään hirveästi, koska paikka ei todellakaan ole osa meidän tyypillistä kemu-iltaa. Odotin, että minulle on järjestetty, joku pieni spektaakkeli, ehkä minulle laulettaisiin tai soitettaisiin joku kaunis kappale, jonka tahtiin saisin taas itkeä. Mutta ei.. Erittäin lahjakkaan viulistin jälkeen lavalla kuulutettiin minut hyvin kyseenalaisella taiteilijanimellä. Meinasin oksentaa häpeästä ja videolla näytin siltä, että olisin 7 promillen humalassa valuvine "bride to be" -nauhoineni. Minua pyydettiin lukemaan edellisenä iltana juosten tehty runoni. Runo oli ihan kamala:D Yritin keksiä siitä paremman, mutta verbaaliset lahjani ei tässä tilanteessa pelastaneet. Sain kuin sainkin runoni luettua ja raikuvien aploodien saattelemana menin kiittämään ystäviäni minulle suodusta kunniasta. Vaikka pelotti ja vähän vitutti, silti tämäkin ohjelmanumero oli loistava ja hauska. Vähän jäi harmittamaan, etten tajunnut kiittää tyttöjä julkisesti päivästä <3

Lavaklubilta siirryimme vielä iloiseen katupoikaan kuuntelemaan ja vähän laulamaankin karaokea. Loppuillan vietimme Kaarle XII ravintolassa. Kahden jälkeen alkoi väsymys ja kuplat viedä voiton ja nappasimme taksin kohti Espoota. Nukkmaan menin oman siskoni viereen maailman isoimman onnen tunteen kanssa. Aamulla olo oli fyysisesti hieman heikko, mutta ehkä se kuuluu asiaan?

Haluan vielä kiittää ystäviäni, että järjestitte minulle yhden elämäni parhaimmista viikonlopuista. Olette kaikki minulle todella tärkeitä ja rakkaita <3 Kiitos!

Polttarit jatkuu..

Kirjoitin jokin aika sitten alkaneista polttareistani ja nyt seuraa ensimmäinen jatko-osa. Edellisen postauksen löydät tämän linkin takaa.

Kun selvisin ensimmäisestä järkytyksestä sain asusteiksi pinkin pienen kruunun ja "Bride to Be" -missinauhan. Keräilin kamani kasaan ja lähdimme suunnistamaan kohta kyytiä. Luulin, meidän liikkuvan kohti bussipysäkkiä, mutta siirryimmekin toista reittiä pitkin kauppakeskuksemme parkkihalliin, jossa kyyti odottikin:) Auto oli koristeltu hienosti ja kuljettaja oli myös sävysävyyn. Minun lisäkseni autoon pakkautui kaasoni, joiden kanssa lähdimme pakkaamaan minulle varusteita viikonloppuun. Muu porukka suuntasi päämajaamme, ystäväni luokse Espooseen.

Kamojen pakkaamiselle ei luojankiitos ollut mitään aikarajaa vaan sain tehdä sen kaikessa rauhassa. Olen tunnetusti surkea ja hidaspakkaaja, joten aikaa vierähtikin noin 45 min vaikka minulle oli pakkauslista.

Tavarat oli pakattu ja auto lähti suuntaamaan päämajaamme. Siellä minut vastaanotti sama ystäväjoukko, joka oli vastassa työpaikallani. Fiilis oli loistava! Ensimmäisenä kilisteltiin kuohuvaa koko porukan voimin ja sen jälkeen sain esitellä vuorotellen jokaisen polttareissani olevan henkilön. Kyyneleiltä ei vältytty tässäkään vaiheessa. 

Esittelykierroksen jälkeen päästiin nauttimaan ruuasta. Ihanaiset naiset olivat valmistaneet taivaallisen hyviä pizzoja ja salaattia meidän nautittavaksemme. Ruokailun lomassa jutusteltiin mukavia. Oli ihana huomata, miten loistavasti porukka tuli juttuun keskenään vaikka suurinosa ei ollut toisiaan tavannut ennen.

Ruokailun jälkeen oli vuorossa leikkimielinen vaimotaitojen testaus ja "tietokilpailu" O:sta. Vaimotaitotestissä minun piti parsia sukka, solmia solmioon solmu, runoilla runo O:lle, kertoa pullataikinan resepti ja mankeloida lakana. En ollut koskaan ennen mankeloinut, joten tämä oli minulle ihan uusi kokemus. Kaasojen avustuksella siitäkin selvittiin. Haluaisin kovasti jakaa teille videon siitä sähläämisestä, mutta siinä käytetään niiiiin kamalaa kieltä, että sensuuri iskee. Ossi-visassa tiesin vastauksen kahteen kysymykseen kymmenestä. Aika noloa, mutta puolustukseksi kerrottakoon, että kysymykset olivat super vaikeita. Oikeiden vastuksen kohdilla tytöt heiluttelivat Ossi-viirejä, jotka ystäväni oli ansiokkaasti askarrellut:D

Illalla lämpesi vielä morsiussauna taikoineen. Oli havuja ja suolat kylvyssä, vihdontaa ja hedelmällisyyttä lisäävä kasvonaamio. Ai että! Saunomisen jälkeen melko pian uni vei voiton pitkän työviikon jälkeen. Polttarit jatkuivat uusin kuvioin seuraavana päivänä. Siitä lisää myöhemmin :)

Oman elämänsä Ulla Taalasmaa on epäonnistunut..

..nimittäin epäonnistunut salapoliisihommassa päätellessään mahdollisten polttareiden ajankohtaa. Olin toivonut, että polttaripäivä pysyisi salassa minulta. Siinä vaiheessa, kun viikot ennen häitä alkoi vähentyä, heräsi minulla suuri huoli polttareistani. Jokaiselle viikonlopulle oli sovittu jotain ohjelmaa ja samalla työnantajalla olevien ystävien työvuorot eivät näyttäneet yhtään yhteistä vapaata viikonloppua koko keväälle. Vajosin niin alas pettymykseni kanssa, että itkin O:lle kaksi viikkoa sitten saunassa sitä, miten typerää on, jos polttarit järjestetään vasta häiden jälkeen. Olen tottonut olemaan se, jolla on langat käsissä. No viikko sitten perjantaina koin suuria järkytyksen hetkiä...

Jäin viimeisenä pisteellemme töihin sulkuvuoroon ja olin sopinut, että soittelen Lync-puhelun yhdelle työkaverilleni neljän jälkeen. Olin myös viikkoa aiemmin sopinut lauantaille työpäivän yhteen tapahtumaan esimieheni kanssa. Tein normaaliin tapaan töitä, kunnes Lync pirahti. Juttelin työkaverini kanssa aluksi ihan perus kuulumisia ja sen jälkeen yritettiin alkaa vielä täsmentämään huomista työpäiväämme. Pisteellemme tuli asiakas, jota aloin palvelemaan kesken puhelun. Asiakkaan lähdettyä istuin tuoliini ja jatkoin keskustelua luurien päähän.

Seuraavista hetkistä muistikuvani on hyvin hatarat. Tajusin vain, että pisteellemme tulee iso porukka ja musiikki soi. Ehdin sekunnin aikana miettiä missä hälytin on, kunnes tajusin, että tuo porukka on minun ystäviäni! Joukkoa johti ihana Kaasoni A kädessään skumppaa ja mansikoita. Viimeistään siinä vaiheessa, kun tajusin siskoni olevan mukana lähti itkuhommat käyntiin toden teolla <3 Nopean halikierroksen jälkeen oli aika laittaa kone kiinni ja kamat kasaan. Yllätys onnistui täydellisesti. Erityisen siistiä oli, että yllätyksessä oli mukana myös meidän häiden valokuvaaja, jonka kanssa oli suunniteltu treffit viikonlopulle. Tietenkin O oli vaihtanut tärskyt toiseen ajankohtaan. Myös esimieheni antoi omanosansa vaihtelemalla työvuorojani. Hän jopa soitti lauantaina kesken lomansa minulle, että hyvinkö työnteko maistuu:) Pitkän tekstin jälkeen pääsette nauttimaan siitä hetkestä kun minut yllätettiin videomuodossa. Polttaripostaukset jatkuvat myöhemmin :)

Polttarit

Aion luottaa polttarieni järjestämisen ystävieni käsiin, mutta tietenkin voin itse ihan vähän miettiä asiaa!

kuva

Olen jo antanut tytyille listan kutsuttavista henkilöistä ja kertonut myös mitä asioita toivon.

• Ei nöyryyttämistä, kuten epämielyttäviin vaatteisiin pukeutumista (ei kahdenkilon makkaraa yhden kilon kuoreen.
• Hauskaa yhdessäoloa.
• kesto kaksi päivää, ilman kiirettä, kaikkien ei tarttee kuitenkaan olla mukana koko aikaa, jos se on hankalaa. (ei yöksi kotiin)
• Polttarien ajankohta pysyisi salassa minulta (voi olla aika hankalaa, kun oon aikamoinen salapoliisi :D)
• Saisi myös kemutella.
• osallistujilla ei menisi hirmusti rahaa (voin maksaa itse osani)

Säikähdin miten pitkän listan sitä sitten onkaan kirjannut.. Vähän jopa hävettää, koska oletuksenahan ei pitäisi olla, että polttareita edes järjestettäisiin tai, että itse niihin saisi vaikuttaa mitenkään. Toisaalta olen kuullut kauhutarinoita polttareista, joissa esim. nöyryyttäminen on vienyt "juhlamielen" kokonaan :(

kuva

Jos järjestäisin itse polttarini, toivoisin tulevani yllätetyksi joko työpaikalla tai aamulla kotoa. Koska ajattelen lähinnä eniten ruokaa, olisi ihana aloittaa päivä lasillisella kuohuvaa ja brunssilla/lounaalla. Muuten ohjelmaan toivoisin jotain liikunnallista actionia, rentoa yhdessäoloa, lisää ruokaa vaikka yhdessä tehtynä, krebausta ja jotain hullun hauskaa. Toisaalta tuo hullun hauska ei vaadi muuta kuin kaaso A:n paikalle. Hän saa minut nauramaan aina vedet silmissä, räkäposkella ja maassa sikiöasennossa maaten :) Olisi siistiä päästä kokemaan jotain, mitä ei muuten tulisi tehtyä tää voisi olla jotain liikunnallista tai muuten elämyksellistä :)

Mä myös kovasti haluisin, että polttareita muistettaisiin ikuistaa kuviksi ja videoiksi mahdollisimman paljon, jotta tunnelmiin voi palata uudestaan ja uudestaan<3

Mut murut, jos luette tätä, älkää ottako paineita. Mie tulen olemaan kiitollinen kaikesta vaivasta, jonka näette polttareiden eteen <3

Millaisia polttareita itse toivot vai toivotko?