maanantai 29. helmikuuta 2016

Hääpainajaisia

Viimeisen vuoden ajan olen nähnyt ajoittain kevyitä hääpainajaisia, joissa milloin pikkarit näkyy puvusta läpi, viikkoa ennen häitä olen päättänyt leikata tukan siiliksi ja värjätä kirkkaanpunaiseksi tai taksi ei ole löytänyt kirkolle.

Eilen oli ihana päivä. Aamun aloitimme mahtavalla brunssilla Klaus K:ssa, jonka jälkeen siirryimme Stockkalle katsomaan muutamaa sisustusjuttua ja mulle häälaukkua. Ilta meni kainalokkain leffaa katsellen. Ennen nukkumaan menoa kärsin kovasta niska kivusta, joka siirtyi päähän. Olisiko siinä syy, että koko yö oli maustettu mitä erikoisimmilla hääpainajaisilla? Ensimmäisessä unessa kampaus ei pysynyt millään kiinni ja päätin lähteä sitä itse korjailemaan.. Lopputuloksena pää oli täynnä pinnejä, mutta nutturasta valui kokoajan suortuvia pois.

Toinen uni oli jo astetta kovempi. Siinä olin unohtanut hakea pukuni korjauksista ja hääpäivänä olin hakkaamassa ompelijan ovea itku silmässä. Kun sain puvun päälleni se oli väriltään ruskean ja vaaleanpunaisen väliltä, pituudelta puoleen väliin säärtä ja täysin muodoton! Olin unessa niin järkyttynyt, että kehuin pukua kauniiksi kunnes lähdin ompelijan luota ja paniikki iski. Heräsin ja muistin, etten ollut vastannut Ateljé Tuhkimotarinan Heidin viestiin, jossa pukuni nyt on muokkauksessa...

Viimeinen uni oli kuitenkin kaikista järkyttävin ja heräsinkin omaan itkuuni. Olimme viettäneet onnentäyteiset häät. O lähti käymään aamulla kaupassa ja hetken kuluttua puhelimeni soi. Rakas tuore aviomieheni oli kuollut tuon lyhyen hetken aikana. Suru uutisen jälkeen aloin hädissäni selata netin uutissivustoja, josta voisin saada vahvistuksen puhelulle,mitään löytämättä. Hetken kuluttua äitini tule huoneeseen ja romahdin täysin. Heräsin O:n herätyskelloon. Oli hyvä etten pyörtynyt helpotuksesta, että hän oli yhä vieressäni turvallisesti.

Pelkkä ajatus kumppanin menettämisestä saa veden nousemaan silmiin ja palan kurkkuun. Ehkä alitajunta haluaa kuitenkin hieman järkyttää välillä tämän kaiken hattaran keskellä, että muistaa keskittyä siihen kaikkein oleellisempaan. Keskittyä meihin!


1 kommentti:

  1. Sulla on ollu ihan kauheita unia. :( Toivotaan, että mikään niistä ei toteudu! Mun hääpainajainen tähän mennessä oli vain sellainen, että häihin oli jäljellä enää pari viikkoa ja tajusin ettei oltu lähetetty kutsuja. :DD

    VastaaPoista